Sairautena kiltteys

Hei kaikki, kylläpä kirjottelen taas ahkerasti. Yksi syy sille, miksen ole niin avoin, voi olla taipumukseni liialliseen kiltteyteen. Tilasin juuri Apu-lehden, vaikka en todellakaan sitä lue. Myyjä oli vain liian hyvä puhumaan enkä hennonut kieltäytyä, jos hän saa sitten parempaa palkkaa tai jotain. :''D On myös yllättävän vaikeaa sanoa jollekulle, että hei olen kiinnostunut toisesta. Sellainen saa miut jatkamaan joitakin ihmissuhteita, vaikka tulee vain paha olla.

Mie oon ryhdistäytynyt jo aika paljon. Nuorempana olin iso kynnysmatto. Aina ajattelemassa muita ja yrittämässä auttaa. En ole päässyt vieläkään eroon siitä ajatusmallista, että miun on käyttäydyttävä ainakin puolet paremmin kuin muiden, jotta olisin heidän tasollaan. En enää suostu yhtä helposti hyväksikäytettäväksi. Toisaalta en osaa kieltäytyä, jos joku pyytää jotain vaikka itse en pystyisi tai jaksaisi. Olen todella tarkka ihmisistä, joihin tutustun, koska ystäväni osaavat arvostaa "kiltteyttäni". Siitä poisopettelu on ollut aika kömpelöä. Saatan suutahtaa aivan suotta tai olla puolustamassa itseäni pienintäkin sanaa vastaan. Jos en ole, en pysty pitämään puoliani jutun mennessä pidemmälle. En häpeä sanoa, että tarvitsen itseäni vahvempia ihmisiä vierelleni.

Vaikka ulkonäköni ei enää houkuttele ihmisiä pyytämään apuani, olemukseni puhuu toista. Olen yhä varovainen ja arka. En tahdo esimerkiksi tönäistä ketään ihmisvilinässä, joten jättäydyn viimeiseksi tai puikin raoista anteeksipyydellen. Tällaisia ihmisiä saattaa tahattomasti kohdella eri tavalla kuin rohkeita.
Tai kävellessäni keskustaan päätän pitää pääni pystyssä, mutta kohdatessani ihmisen polvet meinaa pettää. Vielä tulee päivä jona seison ylpeästi omilla jaloillani.

xx

Aivan liikaa kysymyksiä yhdelle päälle

Ärsyttää olla tällanen tuuliviiri. Kuuntelen Linda Vinkiä ja teen uuden turhan postauksen biisin sanoilla makustettuna (on se sana). Voisin nimetä blogin uudelleen Ylikasvaneen teinin elämäksi. Eerika's life: asukokonaisuuksia, ruokakuvia, bileiltoja ja silleen. Kyl oli freshi olo bodypumpin jälkeen, ja eiku Tiina-Petterille illanviettoon salaattia väsäämään. <3  Fonttikin vaihtelee mielensä mukaan, yhtä kevyttä luettavaa kuin elämä itse.

Do you ever feel like breaking down?
Do you ever feel out of place,
Like somehow you just don't belong
And no one understands you?

Aikaisin nukkumaan, virkeänä ylös, siivoamaan ja kokkaamaan. Koko elämä maistuu lähinnä puulta. Vaikka makuaistin olenkin kadottanut. Kaikki junnaa paikallaan ja toistaa itseään. Miulla ei ole keinoja muuttaa sitä, se tässä kismittääkin eniten. Ei muillakaan ole sen ihmeellisempää, miten ihmeessä ihmiset voi olla tyytyväisiä kiiltokuvaelämään?

Do you ever wanna run away?
Do you lock yourself in your room
With the radio on turned up so loud
That no one hears you're screaming?

En itseasiassa enää, naapurit saattais säikkyä. Ei pitäisi kaivata sisältöä elämään, jos sitä ei löydä. Miten ihmeessä pääsen pakoon itseäni? Sietämätön otus.

No, you don't know what it's like
When nothing feels all right
You don't know what it's like
To be like me

No herranjestas hyvä ettei tiedä. Tällaiset ihmisperseet voisi lähettää Kuuhun. Miten ihmeessä mikään voi tuntua hyvältä, jos joka tuutista tulee vaatimuksia ja kritiikkiä millainen ihminen pitäisi olla? Olen niin armottoman tylsä että pakko on keksiä jotain uutta ja mahtavaa itsestäni. 

To be hurt
To feel lost
To be left out in the dark
To be kicked when you're down
To feel like you've been pushed around

Miksi koskaan annoin kaiken vaikuttaa itseeni? Se oli todella hieno ihmisenalku, olisi vain pitänyt päänsä pystyssä. Nyt se on sisältä kyyninen ja ulkoa oikein maukas. Sielllä pimeässä oli hyvä olla ja kasvattaa vihaa maailmaa kohtaan. Vihaa, jota maailma ei tule kokemaan, ellen pian rakenna jotain robottia. Itsestäni. Eikä se levittäisi vihaa, vähän vain kouluttaisi kaikenmaailman imbesillejä.

To be on the edge of breaking down
And no one's there to save you
No, you don't know what it's like
Welcome to my life

Miten kukaan pystyisi pelastamaan toista, jos tämä ei itse halua pelastusta? 

Do you wanna be somebody else?
Are you sick of feeling so left out?
Are you desperate to find something more
Before your life is over?

Mitä ihmettä ihmiset edes tavoittelevat? Kaikki löytyy ihan läheltä, jos osaa katsoa oikein. Toisinaan sitä ei vain pysty. Pelkää liikaa muiden arvostelua, jos ilon lähde onkin kukkaset parvekkeella huippuarvosanojen sijaan.

Are you stuck inside a world you hate?
Are you sick of everyone around?
With their big fake smiles and stupid lies
While deep inside you're bleeding

Kyllä, kyllä ja kyllä. Eerika elää vaahtokarkkimaassa missä on vain aitoja, rehellisiä ihmisiä. Vihaan sitä ylpeyttä minkä saa jostakin onnistumisesta. Tai siitä jos tuntee näyttävänsä paremmalta kuin joku muu. Aivan sairasta. Jos ikinä tulen olemaan huoliteltu, suosittu ja menestyvä ihminen muistuttakaa ajoista joina en ollut. Täällä vain suuri katkeruus ei tahdo kenenkään olevan onnellinen. Ainakaan tavalla, mitä pidetään hyväksyttynä.

No one ever lied straight to your face
And no one ever stabbed you in the back
You might think I'm happy but I'm not gonna be okay

Tätä ei voi enää muuttaa. Onnelliseksi en tule muutamalla elämänmuutoksella. Miulta pitäisi poistaa kaikki muistot, jotta voisin elellä huolettomasti. Jostain syystä en halua päästää irti. Tulen olemaan se marmattaja, jonka mielestä kaikki kauneus on vain kulissia.

Everybody always gave you what you wanted
You never had to work it was always there
You don't know what it's like, what it's like

Voisin lainata jotakuta tokaisemalla, että todellakin olen saanut kaiken mitä halusin mutta en mitään mitä tarvitsin. Pysykööt ihmiset siellä suojani ulkopuolella, näyttää paljon nätimmältä niin. Tää linna on synkkä ja mätä. Eikä oteta vastaan vieraita. Hullu joka edes haluaisi tuppautua. Harmikseen ei valloittajia ole näkynyt. Toisaalta, toisinaan, hallitsijalle tulee pulma kelle antaa puoli valtakuntaa. 

Oon aika rikas ku miul on aikaa ajatella

Heippa, buddha-Eerika taas täällä. Ulkona näkyy taas ihanat tähdet (jotka näyttää iha timanteilta). Sain hullun ajatuksen että voisin myydä tai lahjoittaa kaikki turhat tavarat pois. Ei niistä ole miulle mitään iloa. Ekana pitäisi heittää tietsikka mäkeen mutta en taida pystyä. Olen Nuuskamuikkusen kanssa samaa mieltä, ettei kaikkea tarvitse omistaa. Paljon onnellisempi olen ihanista kokemuksista ja ihmisistä.

Miksi ihmiset yleensä haluavat niin paljon kaikkea? Tai miksi olla niin tarkkoja rahasta, jos sitä on miksei voi antaa sitä ystäville joilla ei ole? Enemmän ilahduttaa se kun toinen saa ruokaa pöytään kuin Mariskooli lipastolla pölyttymässä.

Sama on toisaalta ihmisten kanssa. Ei pitäisi väkisin koettaa pitää kiinni. Ne, jotka haluavat olla kanssasi, ovat ilman mitään suurempia vaatimuksia. Eikä siitä tarvitse ottaa stressiä, jos tiet erkanevat.

Tällaiset päähänpistot rauhoittavat aina mieltä. Huomenna voisin ostaa jotain hyvää viiniä.

Drawing pictures in the bedWaking up and racing down the stairs, trying to catch my breath

Back then it was all about laughs

You need to slow down

Every once in a while sometimes

You'll see how the world goes round

Sunshine clean air not a lot of problems

I was lightin all my candles on both ends
Warren lake getting drunk with the friends

I was tryin to stay positive even though I pretended it

It helped cause at home I was lackin a happy ending

Eighteen I decided I was done with it

Falling in and out of love with these young women

Thinkin they could make a change of the blood given

Nah, I was too young to face it

Workin two jobs still thinking I could make it

Parted ways with a friend was not easy

Made a leap to the future it got queasy

Started workin on the things that had lost reason

Now I'm sittin with a pad

No, you don't need to go so fast

xx

Haaste!

Mie sain Luna Viktorialta ja Miisalta tällasen haasteen, mutta vastaan nyt ainakin Lunan kysymyksiin. :)
Enkä haasta ketään, ei tule nyt kysymyksiä päähän :D ehkä myöhemmin täydennän tätä.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään. 2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen. 3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. 4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa. 5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut. 6. Kerro kuka sinut haastoi. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa miusta (oon kertonu jo aika paljo kaikkee mut koitan keksii uusia):

1. Herkuttelen erilaisilla viineillä
2. Käyn salilla, paitsi nyt on ollu taukoo
3. Miun vanhemmat on meinannu kuolla
4. Rock ja punk tyyli iskee miuhu
5. Samoin lävistykset, ja haluisin niit lisää
6. Pehmolelut on rakkaus ja tilasin viimeks Pokemonist Espeonin :3
7. Harmittaa toisaalta ku pitää elää lääkkeitten varassa
8. Muute en saa nukutuks ja ahistun
9. Epäonnistun aina rakkaudessa XD
10. Miyazakin elokuvat on ihania
11. En tiiä mihi haen lukion jälkee

Kysymykset:
1. Mistä blogisi nimi tulee? Se vaan tuli mielee ku oon nii eksyny
2. Missä asut? Kerrostalossa 
3. Onko sinulla sairauksia? Masennus ja kilpirauhasen vajaatoiminta :D
4. Tupakoitko? Guilty
5. Mikä on suurin unelmasi? Olla tyytyväinen siellä missä olen
6. Mitä olet tehnyt sen eteen? Koettanu muuttaa ajattelutapaa
7. Kuinka pitkä olet? 166cm
8. Ilkein asia mitä olet tehnyt? Niit on paljon mut yks ilkeimmistä varmaa ku syrjittii kaverii monta kuukautta ja ku en auttanu kiusattuu ystävää
9. Oletko saanut sakkoja? Nyt ei tuu mielee XD
10. Mitä pelkäät? Tosi julmaa myöntää mut äitiä.. ja ääniä ja harhoja ja hylätyks/torjutuks tulemista
11. Seurusteletko? En

Ja nää Miisan kysymykset vielä:
1. Missä näet itsesi 10 vuoden päästä? En oikee missään
2. Mikä on unelma-ammattisi? Lastenhoitaja, baarimikko, lastenpsykiatri tms.
3. Mikä saa sinut ärsyyntymään? Päättämättömyys ja tahallaa ärsyttämine :D ja ihmiset joil on vahvat mielipiteet mut ei voi ymmärtää toisenlaisii näkemyksii
4. Millainen aamuihminen olet? Töttöröö 
5. Kuvaile itseäsi viidellä adjektiivilla. Ujo, herttainen xD, melankolinen, utelias, luotettava
6. Millainen olisi unelmaelämäsi, jos rahasta ei tarvitsisi huolehtia? Taiteilijaelämä, vois vaa ottaa rennosti ja kierrellä kauniis paikoissa
7. Kuvaile pukeutumistasi. Sekava
8. Maaseutu, kaupunki vai jotain siltä väliltä? Maaseutu! Ois ihanaa asua rauhassa
9. Onko sulla jotain outoja tapoja, jos on niin mitä? En voi ottaa kaupasta sitä ekana olevaa tuotetta, ja onha noita vaik mitä
10. Suosittele jotain hyvää kirjaa. Nälkäpeli ja Torey Haydenin kirjat
11. Paras muisto viimeisen kuukauden ajalta? Ei tuu heti mieleen, mut varmaa kivat hetket kavereitten kanssa :)

Iso kiitos haastajille! <3

Hölpöti pölpöti

Hellurei! Tässä on laadultaan aivan kamala video koneäänellä höystettynä, bon apetit! :''D Koettakaa kestää <3

Vaikeaa selittää ja ymmärtää miten toisesta aina jälki jää

Hei taas.
Miulla olis edessä periaatteessa hienoin viikko lukioajalla, mutta ei tunnu siltä. Haluaisin vain kerätä voimia ja juhlia täysillä penkkareita ja abiristeilyä. Onneksi on vielä muutama päivä aikaa.

Sen tiedän, että näiltä vuosilta jää ainakin yksi kipeä ihmissuhde. Ihminen, jonka kanssa tunsin kummallista yhteenkuuluvuutta ei oikein tunnista miuta enää. Olisin halunnut sen loppuvan vasta kun muutamme eri paikkoihin opiskelemaan. Ainakin olisin saanut nätimmät muistot. Riiteleminen oli paljon helpompaa. En haluaisi hyväksyä, että törmätessämme vaihdamme kuulumisia kuten ketkä tahansa tuttavat. Ei se ole niin. Kuinka mistään niin tärkeästä voi tulla niin etäistä? Tätähän elämä on, mikään ei ole pysyvää. Kunhan vain jaksaisin kituuttaa sen tuskan läpi joka viiltää jostain syvältä aina kun näen tämän ihmisen. Sen miten läheinen hän yhä on muiden kanssa. Jos miut voi hyväksyä vaan sinä henkilönä, mitä joskus olin, on kai pakko mennä eteenpäin.

Lähdit sittenkin eri suuntaan, vaikka pitkään epäröit.

xx

En taaskaa pääse lopputuloksee, joten tän voi skipata

Saatan toistaa aikasempia kirjoituksiani, pahoittelut siitä.

Eräs ihminen avasi taas kerran silmiäni. Suorastaan tarttui hiuksista ja käänsi pään oikeaan suuntaan.
Luulin, että oon vihdoin kohdannut ongelmani. Oikeastaan olen piiloutunut. Hiiviskelen varjoissa verkkaisesti, mutta varmasti, vastuuta karkuun. Ihmisten edessä ei ole varma ja kokonainen naisenalku, vaan haalistunut kelmeä kuvajainen. Vältän ottamasta kontaktia, koska pelkään tulevani torjutuksi. Joka ikinen ihminen haluaa vain pahaa miulle. Eikö kuulosta hullulta? Haluan vain pois, seuraavaan tilanteeseen jossa voin kiirehtiä ajatuksissani jo uuteen päivään.

Jos joku erehtyy tutustumaan miuhun, pitää hänet pikaisesti poistaa elämästä jottei hän ehdi tehdä niin ensin. Alan tahtomattanikin käyttäytyä luotaantyöntävästi tärkeitä ihmisiä kohtaan. Poikkeuksia on, suhteet jotka loin jo lapsuudessa. Niin, kukakohan täällä on se tunnevammainen?
Inhoamme yleensä toisissa niitä ominaisuuksia, joita emme tahdo hyväksyä itsessämme. En voi sietää sulkeutuneita, salailevia ja levottomia ihmisiä. Tai liian helposti ärsyyntyviä. Tai päättämättömiä.

Miulle on helppo uskoutua, koska en puhu mitään eteenpäin. Ahdistun, jos en tiedä jotain. Miun päässä on kaikki. Kuuntelijat ja tarkkailijat on vaarallista väkeä. Kukaan ei yleensä huomaa etten kerro itsestäni juuri mitään. Jonkinlaisen kieroutuneen vallantunteen siitä saa. Elämä ei ole mitään peliä, voisiko joku kolauttaa vaikka tuolilla päähän että sen sisäistäisin. Oikeasti en puhu itsestäni, koska pelkään etten ole kiinnostava.
Enkä oikeastaan ole niin huomaamaton mitä luulen. Kerta kaikkiaan epäonnistunut vuorovaikutustyyli. Mitä ihmettä pakenen, mihin olen menossa? Miun pitäisi olla täydellinen ennen kuin kelpaan muille. Mutta arvatkaas kuka sen vaatimuksen on asettanut? Miksei miun aivoissa vois olla nollausnappia, sillä en löydä tän vyyhdin päitä enää mistään.

Itseasiassa keksin, minne olen matkalla. Takaisin pohjalle. Valo ja toivo alkoi pelottaa niin kovasti, että kipitän turvalliseen kolooni. Paikallaan pysyminen ei tule edes kysymykseen. Silloin pitäisi ajatella ja kohdata itsensä. Siis ajatella oikeita asioita, ei kierrellä turhantärkeästi niiden ympärillä. Kuten tässä tekstissä kivasti jaarittelen. Tulee viisas vaikutelma ja pikkusieluinen kirjoittaja on tyytyväinen itseensä. Näin hienosti kerron ongelmista internetissä, nyt kaikkien pitäisi huomata ja rynnätä auttamaan. Varsinkaan kun yhtään apua en tarvitse, niin ylväs ja vahva on egoni. Kaikki peittää vain uhmakkuutta, joka haluaisi olla oman itsensä herra.

Elsa on ehkä samaistuttavin Disney -hahmo ikinä.