Kukkuu

Heh unohdin että laitoin uuen bannerin mikä oli vähän epäonnistunu mutta olkoon kunnes keksin jotain muuta! :D 

Miulla on menossa toinen viikko ilman alkoholia ja toinen päivä ilman tupakkaa. Syystä että miulla on uus lääke ja vaikka noita ei täysin kielletä yritän parhaani että se vaikuttaisi. Lääkäri totesi jotain sellaista kuin sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriö. No se riitti miulle, oli tosi helpottavaa ajatella että ei koko ajan jännittäisi tai miettisi tai ahdistaisi. Saatan olla enemmän omissa oloissani nyt. Miun hyvä ystävä on ollut usein yötä ku nukkuminen on vaikeaa. Oon edelleen kiinnostunut maailmanmenosta ja ihmisten kuulumisista, mutta suon itselleni lepoa. Päässä on niin paljon kaikkia omia juttuja etten kykene olemaan muiden tukena tai tilanteeseen keskittyneenä yhtä hyvin kuin ennen. Tää on kuitenkin vain ohimenevää. Mie löydän sen pirskahtelevan kujeilijan joka työntää nokkansa joka paikkaan vielä jostakin täältä epävarmuuden ja uupumuksen alta. 

Heippa ja ihanaa sateentuoksuista syksynalkua <3 

Tiiättehän ihan tavalliset tilanteet missä vaikka pitäisi jutella puolitutuille tai mitä nyt hyvänsä. En hirveästi ole pitänyt vääränä sitä tapaa miten toimin tilanteissa. Ajattelen, että hän joku ei kuitekaa oo kiinnostunu juttelemaan tai tutustumaan miuhun joten koetan vältellä sitä. Samalla kuitenkin yritän tehdä vaikutusta. Tajusin että mitä jos ihmiset ymmärtää sen väärin? Että miuta ei kiinnostaisi tai olisin liian ylpeä tms. Tai jos muutkin ajattelee tällä tavalla eikä olekaan ilkeitä ja inhottavia. Mutta kuinka lähteä muuttamaan tällaista perusoletusta? No olkoon ei kukaan tajua kuitenkaan. :(